Viime yöllä satoi montaa tuntia tauottomasti. Nukuimme Millan kanssa molemmat riippukeinussa. Telttakin olisi kelvannut mutta ei löytynyt paikkaa, mihin sen olisimme laittanut. Ja muutenkin parasta on nukkua puussa, koska joku (käärme, skorppioni...) voi aamuun mennessä löytää uuden kodin vaelluskengissä, housunlahkeissa, teltan alla ja ties vaikka missä.
Yöllä heräsin monesti ja ajattelin pelottavia. Yön pimeydessä tuli mieleen ebola!!!
Becos oli herännyt jo ennen meitä ja laittanut kattilat tulelle. Söimme aamiaisen pakkasimme rinkat ja karavaani lähti liikkeelle. Huolimatta siitä, että aurinko nousi, oli sademetsän kasvusto jo niin tiheä, että aurinkoa ei kovin paljon näkynyt. Lämpötila oli siedettävä ja kosteusprosentti oli lähemmäksi sataa.
Sademetsässä liikkuessa erikoista on se, että sinua tarkkaillaan puiden latvustosta ja kaikki metsän asukkaat (sisliskot, käärmet, lepakot, apinat jne.) seuraavat sun liikkeitä. Itse ei näe melkein mitään. Eläimistö on täällä runsas. Miljoonia hyönteisiä, papukaijoja , yli 100 eri lajia sammakoita. Sen lisäksi lukemattomia käärmeitä ja lepakoita. Kaiken sen olemassaolon voi päätellä loputtomasta konsertista, jonka kesto on 24 tuntia vuorokaudessa. Yhdellä sademetsähehtaarilla voi kasvaa satoja eri puulajeja – ja lähes joka lajia vain yksi ainoa yksilö.
Yöllä heräsin monesti ja ajattelin pelottavia. Yön pimeydessä tuli mieleen ebola!!!
Becos oli herännyt jo ennen meitä ja laittanut kattilat tulelle. Söimme aamiaisen pakkasimme rinkat ja karavaani lähti liikkeelle. Huolimatta siitä, että aurinko nousi, oli sademetsän kasvusto jo niin tiheä, että aurinkoa ei kovin paljon näkynyt. Lämpötila oli siedettävä ja kosteusprosentti oli lähemmäksi sataa.
Sademetsässä liikkuessa erikoista on se, että sinua tarkkaillaan puiden latvustosta ja kaikki metsän asukkaat (sisliskot, käärmet, lepakot, apinat jne.) seuraavat sun liikkeitä. Itse ei näe melkein mitään. Eläimistö on täällä runsas. Miljoonia hyönteisiä, papukaijoja , yli 100 eri lajia sammakoita. Sen lisäksi lukemattomia käärmeitä ja lepakoita. Kaiken sen olemassaolon voi päätellä loputtomasta konsertista, jonka kesto on 24 tuntia vuorokaudessa. Yhdellä sademetsähehtaarilla voi kasvaa satoja eri puulajeja – ja lähes joka lajia vain yksi ainoa yksilö.
Tunnin matkanteon jälkeen pysähdyimme pienen viidakkokylän pihalle. Uteliaat lapset juoksivat pelästyneenä pois. Pian ilmestyi villi lauma ympärillemme. Olin tällä matkalla omasta mielestä jo jotain nähnyt, mutta näitä tummaihoisia katselessani päätäni puistatti. Edessäni seisoi karkeatekoisia, lihaksikkaita pieniä miehiä, jolla oli metallikärkisiä keihäitä ja jousia kädessä. En ymmärtänyt sanaakaan heidän puhetta, mutta myöhemmin Becos kertoi, että metsäasukkaat ihmettelivat, mitä tekemistä meillä on heidän mailla?!
Näin elämässäni ensimmäistä kertaa ystävällisiä alkuperäisasukkaita - pygmejä.
